.

 Mistä tietää millainen on hyvä ystävä? Ainakin siitä että, vaikka ette olisi olleet vuoteen yhteyksissä ja sitten  tapaatte; yhdessäoleminen on mutkatonta ja jutut jatkuvat siitä mihin ne olivat jääneet edellisellä kerralla. Pitkään oli ollut puhetta hyvän ystäväni kanssa, että pitäisi nähdä ja tavata, mutta jostain syystä se on vain jäänyt. Perjantaina kuitenkin lunastimme lupauksen! Meillä oli kahvihetki vai oliko se tuokio taisi oikeastaan  olla monen tunnin kahviseremonia! Kaikeinlaista oli meille molemmille sattunut, menetyksiä, surua, iloa sekä myös vähän onnea... nauru oli herkässä mutta ei liikuttumiseltakaan voitu välttyä.  

 Ystävät ovat korvaamattomia! 

 Mukava perjantai päivä jatkui laatuajalla miehekkeen kanssa. Illalla oli luvassa leffaa ja ravintola illallinen.

Eipä arvattu, että saadaan vielä romanttinen iltapatikointikin kaupanpäälle (mitäs mentiin syömään vielä jälkkärit!) Kotimatkalla meidän auto hajosi. Se hajosi. Kuului vinkunaa, kitinää sitten savutti ja poks!

Hihna poikki ja vapaakytkin murtunut. Sinne jäi Seatti hautausmaan parkkikselle, toivottavasti saadaan se huomenna autotohtoriin. P kyllä menaisi että kun se kuntoon saadaan niin meille tulee uusi pirssi. Jihaa!!

Ei muuta kuin appiukolta lainaan 80- luvun Audi, jotta pääsen töihin. Auto on kyllä NIIN nostalginen, mutta niinhän ne ihmiset kaivavat museoautonsa tallista ajoon kun kesä koittaa, näköjään niin minäkin!

Aurinkoista viikkoa toivotellen Poopaliina