sunnuntai 31. tammikuuta 2010

S niin kuin sunnuntai...

Olipahan taas viikko, mutta onneksi se on jo takana päin. Kamalin päivä oli ehdottomasti torstai, olin lähdössä töihin niin auto päättikin toisin ja jäi päiväksi kotia, eikä kyydinnytkään minua töihin. Maailma romahti (näköjään suht pienestä se romahtaa), mutta siitä selvittiin pienin kyynelin ja hyvine ystävineni sekä viileen rauhallisen mieheni <3

Eilen käytiin maakunta shoppailulla akselilla Äänekoski- Saarijärvi. Pieniä ostoksia tuli tehtyä. Äänekoskella on ihana kauppa: Sateekaarentaa. Sillä oli taas vaikka mitä nättiä kotiin tuomiseksi, mutta mukaan tarttui tällä kertaa kaksi "liinaa (mieheni löydöt) 1e kipale ja &- merkki. Liinosta ompelin tänään sitten tyynyt. Pallo pyyhkeet on Halpa- Hallista, kun palloja ja pilkkuja en voi vastustaan niin pakkohan ne oli ostaa :) Samaisesta kaupasta mukaan tartui myös viinikarahvi, ehkä nyt viini maistuu paremmalta, mutta ei! yhtä pahaa kuin ennenkin. Olihan taas P:llä enemmän juomista :) Tässä liinojen käyttötarkoituksen muunnos, ompelin siis liinat kiinni valmiisiin sohvatyynyihin. Kivat niistä tuli!



Vielä kun saisi pari tähtityynyä joko makkariin tai olkkariin. Ehkä ensi viikon Tampereen reissulta sellaiset löytyisi.
Tänään tein myös hieman historiaa. Kaivettiin sukseni varastosta! Aivan oikein menasinpa sitten hiihtää. Tosin piti käydä ostamassa uudet monot ja eikun suksille. Hyvin se sujui, enkä edes kaatunut. Parempi käydä harjoittelemassa, sillä pian hiidetään töissä lasten kanssa. Täytyy himan verestellä hiihtotaitoa niin lapsetkin säästyy liialta nauramiselta. Hyvää kuntoilua se on! jos sukset sinultakin löytyy niin eikun ladulle...

-Poopaliina-

p.s The sukat, tässä todistuaineistoa kadonneista sukista jotaka löytyi :)



sunnuntai 24. tammikuuta 2010

Mihin nämä viikonloput katoaa?

Taas on viikonloppu viittä vaille loppu. Huomenna arki taas.. Miten nämä meneekin niin nopeasti? Tosin eilinen meillä oli koulutuspäivä, joten siinä ehkä yksi syy, mutta oli kyllä oli uhrauksen arvoinen koulutus.

Nyt on saatu uusi sohva ihanuus kotia. Miten sitä ihminen voikaan tulla onnelliseksi kunnon sohvasta? sitä olen ehtinyt miettimään. Sohvassa on kiva ottaa päiväunet rankan työpäivän jälkeen, katsella elokuvia ja nauttia vain olosta. Divaani osasta ei ole tarvinnut vielä tapella :) vaikka P siinä aika usein viihtyykin.



Sohvan myötä tehtiin pieniä muutoksia kotona, olohuoneen lipasto sai uuden paikan keittiöstä (lisää tilaa purnukoille) ja muutamat romppeet vietiin suosiolla varastoon. Kirkonpenkki jäi olohuoneeseen toimittamaan "lipaston" virkaa. Nyt alkaa koti tuntua oikein kodilta. Valokuvia pitäisi vain teettää ja niistä valkata parhaimmat seinälle. Haaveissa oli pieni muotoinen valokuvaseinusta tai jotain. Vinkkejä otetaan vastaan!

Villasukatkin valmistui jo alkuviikosta! Sukat sai koristeeksi virkatut kukkaset. Ajattelin tänne kuvan räpsästä niin eihän niitä sukkia löydy mistään. Joten todistusaineistoa valmiista sukista saatte vielä odottaa. Kuva täytyy lähettää myös äidilleni. Sillä hän epäili, että tuleekohan sukista kunnollisia ja oikean kokoisia. Hän nimittäin muisteli ala-asteella tekemiäni tossuja, joista toinen oli normaali ja toinen oli hehtaari tossu.

Mutta näillä ensi viikkoon! Miten meni sinun viikonloppu?
- Poopis-

sunnuntai 17. tammikuuta 2010

Kuulumisia

Kiirusta on pitänyt viime päivät ja ensi viikon aamuvuorot jo kummittelee mielessä. Kuitenkin tämä päivä on vielä aikaa, joten koitan olla miettimättä kamalia klo. 4 herätyksiä.
Perjantaina saatiin sitten vihdoin ja viimein ostetettua meille sohva. Keskiviikkona saamme hakea vaalean kulmadivaaniin kotia! Eipä meillä vielä kunnon sohvaa ole ollutkaan. Ensimäinen sohva oli P:n isoveljeltä, kun he vaihtoivat sohvat ja nyt sohvan virkaa on pitänyt P:n mummolta saatu puusohva. Kutsumme sitä kirkonpenkiksi. Syynä siihen on, että istuin leveys on huimat 42cm ja puuta kun on, niin kova se on istua! Puusohva on kyllä kaunis, ja vielä jonain päivänä saa arvoisensa paikan, mutta nyt jotutuu väistymään hetkeksi sivuun.
Tämä on siis meidän "kirkonpenkki"



Tuossa ei kyllä pahemmin löhöillä, mutta ensi viikolla tulee muutos :)

Perjantaina käytiin myös Euromarketin lopetus alessa. Lähes kaikki kodin tekstiilit ja tavarat oli -50%. Sieltä tuli ostettua sitten vähän sitä ja tätä, vaikka mitään ei periaattessa tarvinnut, mutta halvalla lähti. Mm. Mariskoolille jäi hintaa 16e, joten se läks kaupasta meidän mukaan sekä muuta pikku tavaraa ( aivan kuin sitä ei olisi jo joka paikka täynnä). Lauantaina siellä ei sitten ollutkaan yhtään mitään. Astiat ja tekstiilit oli ostettu ja hyllyt oli tyhjillään. Kaksi ruskeaa tyynyä jäi harmittamaan, ne ois ollut niin hyvät siihen uuteen sohvaan. Olisi pitänyt ostaa ne perjantaina, kun niitä vielä oli. Toisaalta parempi näin :)

Pikainen kirppiskierros ei tuottanut löytöjä tällä kertaa. Tosin, jos meillä olisi enemmän tilaa ja osaisin entisöidä sekä olisi 220e ylimääräistä rahaa, olisi tälläiset ihanat vauvanvaunut löytänyt kodin meiltä.



Eilinen menikin sitten ihan vaan ollessa. Leivottiin brownies cookiesseja, NAM! Ei tehty mitään pikku keksejä vaan kunnon kokosia herkkupaloja. Löysin Minimanista ihanan pikkuisen lasikuvun joten tulipa sillekkin sitten käyttöä :) vaikka P kyseli jo kaupassa " mihin sä sitä tartteet? ". Keksille kaveriksi kuumaa kaakaota ja vaahtokarkkeja. Niistä oli herkku lauantai- ilta tehty.



Tänään mennään katsomaan meidän pikkuista kummipoikaa, tosin poju on varmasti jo kasvanut viime näkemästä.

Nähdään!

- Poopis -

torstai 14. tammikuuta 2010

Valmis!

..vain toinen sukka...
Kärisin jo hetken innokkuuden puutteesta, mutta otin oikean spurtin ja sain kudottua ensimmäisen sukan valmiiksi. Hyvä minä! Nyt kun saisi vielä toisen tehtyä niin olisi lämmitin toisellekkin jalalle. Ihan yllätyin miten sain tehtyä hyvin kavennukset ja kantikset ei se niin vaikeaa ollut, vaikka tunnustan: välillä kyllä joutui purkamaan pariikiin otteeseen :D Mutta valmis on!

Poopis

maanantai 11. tammikuuta 2010

Miniloma kylpylässä :)

Niinpä miniloma kylpylässä saa suun hymyilemään :) Olipa kiva nähdä hyvää ystävää pitkästä aikaa! Naurua ja räpätystä ei kyllä puuttunut, olivat siis osanneet muut varautua minun varoitukseen. Kylpyläkin oli kuin meille varattu, ei ketään muita ensimmäiseen tuntiin! Kylläpä nautittiin "hiljaisuudesta", lämpimästä porealtaasta oikein urakalla ja ennen kaikkea rentouduttiin. Tykkäsin!!
Tuollaiset pienet hetket "irtiotot arjesta" antaa kummasti voimia ja hyvää oloa. Olipa hetket sitten porealtaassa lilluminen, pienet antipastot ravintolassa keskellä viikkoa tai ihan mikä tahansa, mistä tulee hyvämieli. Suosittelen, kokeile ja huomaat eron, ja jos et ole tyytyväinen en kuitenkaan lupaa rahojasi takaisin, mutta uskon kuitenkin ettet pety.



Minilomien ystävä: Poopis

P.s Kutominen ei oikein nyt luonnistu, uusi sukanvarsikin on aloitettu, kun entisestä olisi tullut liian pieni.

sunnuntai 10. tammikuuta 2010

Herkkuja ja pikku miehiä ♥

Miten nämä viikonloput menevät niin nopeasti? Tähän viikonloppuun mahtui leipomista ja kaksi oikein ihanaa pikku miestä. Suunnitelmissa oli myös tehdä hieman opeluksia mm. teepannumyssy, mutta se jäi nyt seuraavaan kertaan. Ehkäpä viikolla saisi joku ilta ompelukoneen esille.

Perjantaina kaivoin kakkuvuokani kaapista ja leivoin suklaasuukkojen kakkua, reseptin sain työkaveriltani. Oi tuli tosi hyvää! Onneksi vietiin toinen kakku P:n veljen luokse niin ei tule sitä itse syötyä. Toinen kakku meni vähän mönkään, se nimittäin tarttui silikonivuokaan kiinni. Olisikohan vuokaa pitänyt voidella jotenkin? Minä, kun luotin ettei siihen mikään tartu, mutta niin vain kakusta puolet jäi vuokaan. Noh kakusta jäi meille kuitenkin rippeet.



Lauantaina käytiin katsomassa pikku Sulervoa, tosin on hänellä jo oikea nimikin. Pikkuinen tuntui sylissä niin kepeältä ja hennolta, mutta silti oli jämäkkä poika :)
Meitä pyydettiin pojan kummeiksi ja tottakai me suostuttiin! Nyt olemme ylpeät kummitäti ja kummisetä :) Miettiin jo P kanssa mitä kaikkea tehdään yhdessä, kunhan poika ensin vähän kasvaa. Siinähän se lauantai menkin pojan luomoissa ja saunan lämmössä.

Tänään käytiin sitten moikkaamassa toista ihanaa pikku miestä. Hänen 1-vuotis synttäreilläan. Hurmuri oli oikea juhlien keskipiste, eikä malttanut mennä edes päikkäireille. Vuosi on mennyt todella nopeasti, vastahan tämäkin poju syntyi ja nyt jo viettää ensimmäistä syntymäpäivää ♥

Viikonloppu on ollut kyllä mukava ja huomenna työpäivän jälkeen suuntaan rentoutumaan minilomalle uuteen kylpylähotelliin ystäväni kanssa, varokaan vaan täältä tulee nauravat räpättäjät! :)

♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥

- Poopis -

torstai 7. tammikuuta 2010

Paukku pakkaset!

Huih ulkona pakkasta ihan kiitettävästi, tosin lauhtumaan päin taitaa sää olla. Tänään ei onneksi töissä tarvinnut ulkona värjötellä kuin puolisen tuntia. Posket oli punaisena niin lapsilla kuin aikuisillakin.
Tykkään pakkasesta! Kävellessä lumi narskuu kenkien alla, pakkanen nipstää nenästä ja poskista, mattoihin ja petivaatteisiin tulee ihana tuoksu pakkasessa. Huomenna taidetaankin kantaa peitot pakkaseen ennen töihin lähtöä. Vaikka pakkasesta tykkäänkin ei silti tule lähdettyä ulos, ainakaan jos pakkasta on yli -15. Helposti ajatus lämpöiseen peittoon kääriytyminen vie voiton ja jään sisälle. Hyvä tekosyy jäädä sisälle! Mutta tosiasiahan on, että pakkanen on pukeutumis kysymys, tarpeeksi vain vaatetta niin kyllä tarkenee! Täytyypäs tämä itsekin muistaa, kun huomenna aprikoin lähteäkkö vai eikö lähteä ulos :)

Ei se helppoa ole noilla pikkulintusillakaan ulkona näin talvella.
Ennen joulua tein ulos niille hieman syötävää, jo kauan jääkaapissa pyörineestä kookosrasvasta. Sulatin rasvan ja sekoitin siihen kauraa, pähkinöitä ja auringonkukansiemeniä. Sitten vain seosta haluamiin vuokiin ja jäähtymään.



Lintusia ei ole pahemmin näkynyt, mutta viime viikolla sain bongattua yhden tipusen! Taisi maistua :) Tässä siis lounasvieraana Sinitiainen...




Nähdään!
-Poopis-

keskiviikko 6. tammikuuta 2010

Meneehän se vapaapäivä siivotessakin...


Tänään loppui sitten joulu. Joulukuusi pakattiin pahvilaattikkoonsa sekä muut koristeet kerättiin pois ja vietiin varastonhyllylle odottelemaan ensi joulua. Yksi tonttu tyttö jäi vielä nököttämään kirjahyllyyn, kun sitä en raski viedä kylmään varastoon :)

Siivouskärpäsen puraisun myötä siivoiltiin vähän myös lipastojen laatikoita ja iso kasa roskiin meni tavaraa. Kaikkea sitä ihminen säilöökin ajatuksella "ehkä tätä vielä joskus tarvitsee" niinpä EHKÄ - JOSKUS. P:kin sai "uuden yöpöydän" mummonsa vanhasta puutuolista. Haikean kuuloisena vain tyhjenteli laatikoita ja pohdiskeli mihin hän nyt tavaransa laittaa. Siinä vaiheesta tajusin, että hitto kaikki kaapit on täynnä "mun roinaa" ja P:llä vain yksi lipaston laatikollinen.... hmm....
Tavaroita siivotessa käteeni sattui kortti jonka P on antanut minulle vuosia sitten. Kortissa on runo, jonka hän on itse kirjoittanut. Tämä on niin suloinen, että pakko jakaa runo teidän kanssa. Tämä on ns aito rakkauden tunnustus:

" Kuin kala kuivalla maalla, olin äsken vielä.
Nyt kun olet taas täällä....
... kuin kala koskessa kanssas uin,
karit ohitse lentävät hipasuin,
ja jos kallion seinään satumme iskemään päämme- vähät siitä!
Me sittenkin aina ja ikuisesti yhteen jäämme!"

Ilmeiseti lähtötilanne on ollut se, että minä olen ollut käymässä kotonai pitemmän aikaa. Kortti pisti kyllä aika leveän hymyn molempien kasvoille. Mieskin mietti, että mistähän se tämänkin on repäissyt.

Eilen aloittelin kutomaan sukkaa. Puikkoihin olen koskenut viimeksi varmaan kaksi vuotta sitten. Pientä haparoitia oli havaittavissa, mutta kyllä se sitten lähti sujumaan. Lopputuloksesta en ole niinkään varma mitä siitä tulee, tuleeko sukka vai säärystin? mutta lupaan päivittää tänne tilannetta miten kutominen sujuu.



Eilen oli pakko ostaa Ben & Jerry's suklaajäätelöä brownie- kakkupaloilla höystettynä. Siis aivan IHANAA jätskiä. P arvio jäätelöä näin: "Varsin tuhtia ja kokuttavaa, sitä on pakko ottaa lisää" Onneksi on niin makeaa, ettei koko pönttöä voi kerralla syödä, mutta kyllä se kahden herkkusuun voimin aika hyvin katosi. Suosittelen!



Mutta tämä herkkusuu lähee nyt nukkumaan. Hyviä öitä!

tiistai 5. tammikuuta 2010

Pysäyttävä hetki

Nykyään tulee katsottua tv:tä harvoin. Kuitenkin silloin tällöin koen pysäyttäviä hetkiä tv:n äärellä.
Tänään illalla tuli tv2:lta Ajankohtainen kakkonen special: Pitkät jäähyväiset. Ohjelma kertoi Alzheimerin tautiin sairastuneen Mairen elämästä yhdessä puolisonsa kanssa. Mies oli sinnikäs ja vahva hoitaessaan vaimoaan.
Olen nähnyt ohjelman pariinkin otteeseen aiemmin ja joka kerta se on pysäyttänyt minut katsomaan ohjelman loppuun. Tämän iltaisessa ohjelmassa tarina oli saanut jatkoa. Kalevi saattoi vaimonsa viimeiselle matkalle. Ohjelman lopussa vierähti kyyneleet myös minun poskelleni.

Ihailtavaa oli katsoa miten vuosia kestänyt rakkaus näiden kahden ihmisen välillä säilyi ja säilyy edelleen. Se on sitä aitoa suurta rakkautta! Mies ei kertaakaan valittanut vaimonsa hoitamisesta, vaan pyrki kaikin tavoin antamaan Mairelle onnellisen ja hyvän elämän. Nostan kyllä hattua jokaiselle omashoitajalle, he tekevät äärettömän arvokata työtä!

-Poopis-

maanantai 4. tammikuuta 2010

Nuuh nuuh

Taas on viikko korkattu ja maanantai takana, huominen ja sitten taas vapaa. Ihan kivoja nämä tynkä viikot. Olisi aika kiva, jos olisi töitä neljänä päivänä viikossa, voisin vaikka tehdä hiukan pitempää päivää :) Toisaalta ehkä parempi näin?

Käytiin katsomassa pikku- poikaa sairaalassa. Kyllä oli herra oikea suloisuus! hennot tummat hiukset, kirkkaat silmät, pikkuinen nenä ja sormet, hento itku. Voiko enään maailmassa olla mitään ihanempaa? Kyllä siinä sedän ja tädin sydän heltyi, taisipa jo pieni kietoa meidät pikku sormensa ympärille. Siltä kaverilta ei ainakaan rakastavia aikuisia puutu ympäriltään <3 voi että...
Toivottavasti pian pääsevät kotia niin voidaan käydä oikein ajan kanssa kylässä,nyt oli oikein pika pyrähdys.

Vauvan tuoksuisin terkuin: Poopis

sunnuntai 3. tammikuuta 2010

Huokaus

Tänään on ollut perus sunnuntai. Ilmassa pientä laiskuutta, ketutusta ja hiukan toimintaa. Käytiin tänään kirpparilla pikästä aikaa. Siellä pöydät ammotti tyhjyttään, eikä tullut tehtyä löytöjä. Yhden "lasirasian" ostin ja harjanvarren, Ou jee! Yleensä kirpparilla on pöydät täynnä, mutta nyt oli tosi tyhjää. Tylsää näin kirppishöperön silmin katsottuna. Pitäis itsekin varata pöytä kirpikseltä. Jospa sitä sais aikaiseksi kaivella kaapit ja lipastot, löytyisikö niistä jotain myyntiin kelpaavaa tavaraa.

Tänään olen podiskellut myös miten sitä ihminen on niin saamaton? Minullakin on ollut useat lakanat silittämättä kaapissa varmaan puolen vuoden ajan. Tänään otin härkää sarvista ja laitoin silitysraudan kuumenemaan. Kapas siinä menikin kaksi tuntia, kun lakanat oli kuosissaan. Paljon helpommalla pääsisi, kun silittäsi lakanat heti kaappiin niiden kuivuttua. Niin unelma se on tuokin, mutta jotenkin niin vaikea toteuttaa!

Siskoni lähti tänään kotiin ja nyt alkaa ns. normaali arki eli työtä, työtä ja työtä. Tosin onnellinen saa olla, että on työtä! Meillä on töissä niin mahtava porukka, että ilomielin sinne menee :)
Huomenna illalla mennään myös katsomaan pikkuista Sulervoa, T lupasi salakuljettaa pienokaisen paidan alla aulaan meille nähtäväksi :) Tiedän, että uunituore setä on ainakin innoissaan ja niin on kyllä tämä "tätikin". Lahjukset jätetään vielä kotia odottamaan, sillä heillä tuntui olevan jo tavaraa omastakin takaa mukana.

Mutta näillä mennään joten leppoisaa viikon alkua!




- Poopis-

lauantai 2. tammikuuta 2010

Uusi vuosi ja näpertelyä

Hyvää Uutta Vuotta 2010!

On ollut hieman hiljaista, ei vain ole ehtinyt kirjoittelemaan kuulumisia. Joululomalta kun selvittiin niin seuraavana päivänä alkoi jo työt. Siskoni lähti meidän mukaan lomailemaan meille. Niin se on aika kulunut kauppoja kierrellessä ja ale myyntejä tutkaillessa, mutta tänä vuonna ei kyllä tullut tehtyjä mitään löytöjä. Uutta vuottakaan ei oikein edes vietetty, kun minua odotti aamuvuoro seuraavana päivänä. Yöllä olikin mukava, kun juuri olit saamassa unenpäästä kiinni niin silloin alkoi rytistä ulkona. Tuumasinkin, että tämähän on kuin sodan keskellä olisi.

Jotain mukavaakin sentään tapahtui: uuden vuoden aattona saatiin sukuun pikkuinen poika! Hänestä ei aivan tullut vuoden ensimmäistä jyväskyläistä vain 1,5 jäi uupumaan, mutta viimeinen hän oli :) Vielä ei ole päästy katsomaan Sulervoa, mutta kuvia on saatu. Ihana, pyöreä poskinen pikku poika.

Jotain näpräys juttujakin olen saanut aikaan. Olen tovin haaveillut Lisbeth Dahlinin korutelineestä. Hintaa vekottimella on 25.50e. (http://juno.gagar.fi/epages/OVK.sf/AU_en/?ObjectPath=/Shops/09072009-149256/Products/119)
Ei hinta ole kovin paha, mutta vielä en ole raskinut ostaa. Ehkäpä se joskus tulee alennukseen? Niinpä kaivoin lipastoni syövereistä rautalankaa ja siitä syntyi tälläinen kapistus:


Telineestä tuli ihan kiva ja tarkoitus olisi maalata se valkoiseksi kunhan tuolla ulkona tarkenee touhuta.

Pitkään olen etsinyt myös vitriinikehystä, tosin sitä sopivaa löytämättä. Tarkoitus olisi tallettaa sinne meidän hääkuva ja P:n kuivatettu rintakukka sekä hääkakkukoristeemme.
Kakkukoristeella on "pitkä historia" Silloin seurustelun alkuaikoina näin samanlaisen kakkukoristeen erään kaupan hyllyllä ja ajattelin, että jos joskus me menemme naimisiin niin sellainen on ehdottomasti saatava. Sillä kakkukoristeessa oli pitkä mies ja lyhyt pullea nainen <- aivan kuin me!! Vuosia meni ennenkuin naimapäätöksen teimme,ja silloin alkoi armoton kakkukoristeen etsiminen. Lähetin kyselyitä pikkuliikkeisiin, joilla oli Sia Collectionin tuotteita myynnissä, mutta sitä ei vain ollut missään. Onneksi kokeilin onneani ebaysta ja kappas sieltähän se löytyi!! Ei muutakuin: "klik, klik" ja muutaman päivän päästä sain noutaa paketin postista.
Niin siis takaisin siihen vitriinikehykseen. Joulupukki toi minulle toisen kynttilälaatikon ja ajattelin tehdä siitä kehyksen. Vähän vain tausta kangasta ja vanua ja pitsit reunoihin niin kuva pysyy paikoillaan. Lopputulos on tässä:



Laatikkosta pitää vielä maalata teksti piiloon ja asentaa "lukko", sekä löytää sille sopiva paikka. Taas yksi hyvä syy etsiä isompi asunto!



Tälläistä tälläkertaa... Hyvää viikonlopun jatkoja!

-Poopaliina-