keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Kirjontaa

Ensimmäinen tämän sykyn kässäkoulun aherrus on valmis! Vanha armeijan harmaa villakangaspalttoo heräsi henkiin kenkänkorko- tekniikan kautta tyynyksi. Lappusten leikkausten lisäksi niihin oli tarkoitus kirjoa kuvioita. Kuviot olisi voinut olla "vanhoja malleja", mutta minä tein helpoilla pistoilla asioita jotka ovat meille mieluisia tai tärkeitä.  Mukaan pääsi esimerkiksi lentokone (tykätään matkustella), kisuli (tottakai!), muffinsi (tykkään leipomisesta) ja kynttilä joka kuvastaa kaikkia niitä rakkaita jotka eivät ole enää meidän keskuudessa sekä erilaisia sanoja jotka merkitsevät paljon!
Kirjonnan mestaria minusta ei saa kyllä tekemälläkään :) sen verran hataraa on jälki...

 









Toki tyynyyn olisi voinut tehdä useampia kerroksia, mutta kärsimätön kuin olen oli tämä saatava pian valmiiksi :) Syysloman jälkeen alkaisi vahakankaan painanta, eikä minulla ole vielä ideaa kuvioon! joten  jos on hyviä ideoita niin niitä otetaan vastaan.

Lisää valoa pimeyteen!


Nähdään! -Paula.-

keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Iltojen iloksi...

Se on kyllä hauskaa kun jotain saa päähänsä niin sehän sitten toteutetaan vaikka millä hinnalla. Tämä tuunaus ei onneksi paljoa maksanut, vain kuumaliimapuikkojen verran.
Yhdessä kesän Inno jaksossa kynnittilämaljalle laitettiin "mansetti" keppikaranssita . Se oli tosi kivan näköinen. Tämä samainen kuva pilkahti mieleeni tietysti juuri silloin, kun vettä tulee taivaan täydeltä. Ei auta muutakuin vetää kumpparit jalkaan ja  lähdettävä etsimään "kelottuneita kepakoita", aikani rämmin lenkkipolun vierustoja kunnes- LÖYTYI! ei ehkä niin kauniin harmaan kelottuneita mutta kepakoita kuitenkin.
Päivän kuivumisen jälkeen sormet syyhyten yritin tuunata sitten pyöreähköä "mansettia" Pyöreys omasta tekeleestä on kyllä kaukana, mutta ihan hauska siitä kuitenkin tuli. Parit kävyt ja pähkinät liimailin koristukseksi ja eipä se sitten muuta tarvinnut.



Niin ja viimein sain sen äitini lapsuuden kodissa olleen Tapiovaaran ruokailuryhmän. Oon siitä niin onnellinen!! Kyseinen pöytä tuolien kera on ehtinyt palvella serkkuni perhettä, kotiväkeä ja nyt meitä. Tästä ei kyllä vähällä luovuta :) Kesällä se saa uuden puhtaan valkoisen maalikerroksen ylleen ja sitten se on niin komia, tykkään!

Valoa pimeyteen, muistakaa siis poltella paljon kynttilöitä!

t. Poopis